Kuva-analyysi

Pintataso (Anna-Liina)

Valitsimme kuva-analyysiin tarkastelun kohteeksi Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä (5/2013) ilmestyneen mainoskuvan. Kuva mainostaa Aku Ankka –lehteä ja sen käynnissä olevaa Suomen kiertuetta. Kuvassa Aku Ankka ja Hannu Hanhi ovat nokikkain taisteluasennossa keskellä suomalaista metsää. Metsän reunassa Akun ja Hannun molempien tavoittelema neito Iines Ankka nojaa kyllästyneen näköisenä puun runkoon. Sivistynyt ja kulttuuria tunteva lukija huomaa heti, että kyseessä ei ole mikä tahansa asettelu. Ankkojen piirtäjä Kari Korhonen on lainannut kollegaltaan ”Ferdinand-sedältä” kuvan asetelman ja maiseman. Kyseessä on tietenkin parodian tapainen muunnelma Ferdinand von Wrightin ”Taistelevat metsot” maalauksesta, joka on suomalaistaitelijan vuonna 1886 maalama öljyväriteos. Kuva ei kuitenkaan varsinaisesti tee pilkkaa von Wrightin maalauksesta, siksi sitä ei voi sanoa parodiaksi.

Soidinmenojen pyörteissä olevien metsojen tilalle Korhonen on piirtänyt Ankkalinnan hahmot, mutta muu maisema on jätetty ennalleen. Etualalla kaatunut kääpäinen koivu, sammalikot ja varvikot, utuinen suomalainen metsä ankkojen takana. Ankoillakin maustettuna kuva aivan hehkuu suomalaisuutta. Kyseessähän on perusasetelma: kaksi miestä ja yksi nainen. Tapahtumaympäristö on korpimetsä, mutta se voisi yhtä hyvin olla nakkikiska.

Aku Ankka -lehden mainos Kuukausiliitteessä (5/2013)

Konnotaatio (Viivi)

Kuvassa Aku Ankka – lehdestä tutut hahmot ovat asettuneet Wrightin Taistelevat metsot – maalaukseen. Siinä, missä alkuperäisessä ovat nokikkain kaksi metsoa soitimella, on tässä versiossa taistelemassa Aku Ankka ja Hannu Hanhi. Sille, joka on lukenut Aku Ankka – lehteä, on selvää mistä tässä vastakkain asettelussa on kyse: Akun ja Hannun, kahden uroslinnun, taistelu naaraspuolisesta linnusta ja tämän huomiosta. Taustalla alkuperäisessä on koppelo, naaraslintu, josta miehet taistelevat. Mainoskuvassa taas taustalla on Iines Ankka, jonka huomiosta Aku ja Hannu kärhämöivät jatkuvasti. Alkuperäinen kuva ja tilanne luonnossa sekä hahmojen tilanne Ankkalinnassa osuvat siis yksiin.

Niille, jotka ovat lukeneet Aku Ankkaa, on selvää, että toisinaan Iines Ankka on kyllästynyt Akun ja Hannun iänikuiseen taisteluun hänestä. Tämä näkyy kuvassakin Iineksen kyllästyneestä ilmeestä ja puuhun nojailevasta asennosta. Iines ei kuitenkaan lehdessä koskaan itse tee valintaa, vaan antaa miesten jatkaa kukkoiluaan. Tässä on pieni arvokysymys. Iines antaa niin lehdessä kuin kuvassakin miesten taistella siitä, kumpi on parempi: Hän ei itse tee päätöstä, vaan on ikään kuin lankojen pitäjänä. Lehdessä hän heilastelee kumpaakin miestä sen mukaan, kumpi on enemmän edukseen. Tavallaan kyseessä on kieroutunut kolmiodraama, jossa miehet kilpailevat naisen huomiosta ja suosiosta, alistuvat naisen valtaan samalla kun nainen katsoo, kumpi mittelöissä pärjää. Iines ei koskaan tee lopullista valintaa, miehet eivät koskaan vaadi päätöstä siitä, kumpi on Iinekselle se sydämien valittu. Iines hiukan jopa pelaa miesten mielillä laittamalla heidät nokikkain, samalla kun itse saa paistatella kahden miehen suosiossa – joskin lopen kyllästyneenä siihen.

 Kuvassa näkyvät höyhenet maassa riitapukarien alla kielivät jonkinnäköisesti taistelusta. Ennen kuvassa näkyvää hetkeä on varmastikin ollut pientä tappelua. Kumpikin miespuolinen henkilö ovat varsin valmiin näköisiä jatkamaan taistoa, höyhenien pöllyämisen uhallakin. Nämä höyhenet näkyvät niin alkuperäisessä kuin tässä muokatussakin versiossa, antaen mielikuvan samasta asiasta.

Kuvassa näkyy selvästi soidinmeno, mikä näkyy myös suomalaisessa luonnossa. Ukkometsojen taisto voi olla varsin vaarallista ihmisille, sille äkäiset ukkolinnut voivat todella saada vahinkoa aikaiseksi. Kukaan metsässä kulkija ei halua joutua soitimella olevan ukkometson väylälle. Selvän luonnossa näkyvän soidinmenon ja lehden kuvitellussa tarinassa näkyvän kolmiodraaman lisäksi kuva luo mielikuvia muustakin suomalaisesta luonnosta. Maasto on hieman karuhkon oloinen ja tilanne sijaitsee metsän rajassa. Kuvassa on koivun runko etukulmassa, mikä luo aina vahvan mielleyhtymän suomalaiseen luontoon. Kuva voisi olla metsän rajasta mistä päin Suomea vain.

Abstraktitaso (Jannika)

Ferdinand von Wrightin öljyvärimaalaukseen perustava Aku Ankan mainos pohjautuu klassiseen sommittelumalliin. Klassisessa sommittelumallissa keskiössä on kultainen leikkaus, joka on ollut käytössä jo Antiikin aikana. Kultainen leikkaus on yleisesti taiteissa käytetty sommittelutapa, joka on todettu miellyttävän katsojan silmää ja olevan hyvin käytetty luontoa kuvatessa. Tässä mainoksessa kultainen leikkaus toteutuu spiraalinomaisesti lähtien Iines Ankasta Hannu Ankan kautta Aku Ankkaan. Spiraali loppuu pakopisteeseen, joka sijaitsee Aku Ankan takana utuisessa suomaisemassa. Spiraalin kehälle on sijoitettu kaikki mainoksen olennaiset elementit eli Aku Ankasta tutut hahmot Iines, Hannu ja Aku.

Kuvassa liike on pysähtynyt ja tila on avara. Kuvaan tuo kuitenkin syvyyttä metsän laidassa seisova Iines Ankka. Värimaailmaltaan mainos mukailee hyvin alkuperäistä öljyvärimaalausta  keltaisen ja sinisen sävyillään. Kuvassa on kuitenkin korostettu kirkkaimmilla väreillä   hahmojen väritystä ja tekstiä Aku Ankka. Kuva on mitä luultavimmin toteutettu digitaalisesti sijoitettamalla alkuperäiseen maalaukseen Aku Ankka, Iines Ankka ja Hannu ja muokkaamalla ne kuvaan sopivaksi. 

                                     Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot  (www.kuopio.edu.fi)